Harkitsetko amerikancockerspanielin hankintaa?

Rodun valinta

Juuri Sinulle ja perheellesi sopivan koirarodun valintaan on syytä hiukan panostaa, sillä eri koirarodut eroavat toisistaan huomattavasti - muutenkin kuin vain ulkonäön suhteen, sillä senhän näet ensimmäiseksi. Olet hankkimassa itsellesi ystävää toivottavasti 10-15 vuodeksi, ja huolellisella etukäteissuunnittelulla voit vaikuttaa siihen, asustaako kotonasi Paras Ystäväsi vai kenties pelkkä riesa tai tyranni. Eri rotuihin kannattaa tutustua paitsi kirjoissa ja internetissä, myös "livenä" - vaikkapa koiranäyttelyissä, jolloin on mahdollisuus nähdä useampia rotuja samana päivänä. Mene rohkeasti juttelemaan ihmisten kanssa ja kyselemään roduista.

Millainen sitten on amerikancockerin ydin tuon hurmaavan ulkokuoren alla - sillä hurmaavan kaunishan se on ainakin sellaisena puhtaana ja trimmattuna kuin "jenkit" näyttelyissä näet. Sellaisena se ei pysy aivan itsekseen, mutta siitä lisää tuonnempana.

Sisäinen kauneus

"Jenkki" on hurmaava myös sydämeltään. Oikealuonteinen amerikancockeri on ikuinen lapsi, utelias, iloinen, leikkisä, kiltti ja melko vähähaukkuinen. Monet rakastavat vinkuleluja ja palloja vielä pitkälti yli kymmenvuotiaina. Se myös viihtyy lasten kanssa mainiosti, ja on kooltaankin sopiva. Nappisilmät loistaen ja häntä heiluen se on aina valmis osallistumaan perheen puuhiin. Toisaalta melko pienen kokonsa vuoksi se ei tarvitse suunnattoman pitkiä lenkkejä, ellei ole niihin tottunut. Jenkki haluaa olla perheensä kanssa. Se jaksaa ulkoilla kauankin, eikä ole kovinkaan vilunarka, mutta yksin se ei ulkona viihdy. Toki sen, kuten minkä tahansa koiran, voi totuttaa yksinoloon sisällä esim. työpäivän ajaksi.

Yleensä jenkki ei tee suuria tuhoja pentunakaan. Maalaisjärjen puutteesta voi omistajaa moittia, jos tämä jättää uuden minkkiturkkinsa pennun ainoaksi leluksi, mutta matot ja huonekalut saavat yleensä olla rauhassa.

Jenkki ottaa ilolla vastaan kaikki ihmiset, myös murtovarkaat, joten vahdiksi ei tästä koirasta ole. Myös jos etsit sohvan nurkassa huomaamattomana päivät pitkät loikoilevaa koristekoiraa, olet hakoteillä. Jenkki on aivan liian eläväinen sellaiseksi.

Ulkoinen kauneus

Mutta jos sinusta yhä tuntuu siltä, että elämästäsi puuttuu juuri amerikancockeri, jatketaan hieman siitä mitä jenkin ulkoinen olemus vaatii. Kaikki kauneushan on tunnetusti katoavaista, eikä itseharjautuvaa koiraa ole valitettavasti saatu vielä jalostettua. On eduksi, jos omistajassa on hiukan käsityöihmisen "vikaa". Jenkkiä ei voi kutsua helppohoitoiseksi roduksi, ja jos kokee turkinhoidon olevan pelkkä harmi, on syytä harkita vielä kerran jotakin lyhytkarvaisempaa rotua. Vaikka et innostuisikaan näyttelyistä, turkki on eräs tärkeä rotuominaisuus ja sen hoito on myös ihon ja terveyden hoitoa. Amerikancockeri on trimmattava rotu. Nk. kotikoira on trimmattava n. 2kk välein. Vähintään yhtä olennaista on säännöllinen kotihoito; pesu, föönaus ja turkin selvitys turkin laadusta ja pituudesta riippuen 1-2 viikon välein. Päivittäistä harjausta turkki ei vastoin yleistä luuloa tarvitse; likainen karva katkeaa helposti harjattaessa, joten sormien tarttuessa takkuihin oikea osoite on kylpyhuone. "Vieraat esineet" kuten oksat, lehdet, purukumit, papiljotit (viittaan luonteeseen lasten ystävänä...) ym. on poistettava turkista päivittäin katastrofin välttämiseksi. Korvat vaativat osansa, yleensä riittää puhdistus kerran viikossa.

Mistä pentu?

Kun olet vakuuttunut rodun sopivuudesta, tutustu kasvattajiin esimerkiksi näyttelyissä tai internetin välityksellä. Sopivin ei aina ole se josta on sopivaan aikaan lehdessä ilmoitus. Rotu on melko vähälukuinen, joten useinkaan ei ole mahdollista tarkasti määritellä haluavansa esimerkiksi suklaanruskeaa urospentua joka on luovutusiässä kesäkuun alussa - tai silloin ei ainakaan ole varaa valita millaisesta paikasta pentunsa ottaa. Kysele, tutustu ja käy vaikkapa kasvattajan luona tutustumassa koiriin "arkena". Varoitus: on hiukan vaarallista käydä katsomassa pentuja, ennenkuin päätös on aivan varma, sillä en tiedä montakaan hurmaavampaa asiaa kuin leikki-ikäiset jenkkipennut. Parempi on olla liikkeellä silloin kun pentuja ei vielä ole.

Kasvattajia on monenlaisia, samoin koiria joita pennutetaan. Itse valitset, mitä haluat. Pentujen hinta saattaa vaihdella, usein korkeampaan hintaan on syynä vanhempien näyttely- tai muu menestys. Myös vanhempien terveydestä ja suoritetuista tutkimuksista on syytä kysellä. Pentueen rekisteröiminen edellyttää vanhempien virallista silmä-, polvi- ja lonkkatutkimusta.

Kun teet kauppaa, tee se aina Suomen Kennelliiton virallisella sopimuksella koiran kaupasta. Samoin, mikäli päädyt ottamaan pennun sijoitukseen, jolloin ainakin jalostusoikeus jää kasvattajalle.

Kaupan tehtyäsikin useimmat kasvattajat ovat iloisia kuullessaan miten uudessa kodissa sujuu. Kasvattaja ei ehkä pysty soittelemaan kaikille kasvatinomistajilleen, mutta arvostaa varmasti yhteydenpitoasi ja vastailee mielellään kysymyksiin. Monet auttavat mielellään myös trimmausasioissa. Voi olla myös antoisaa tavata toisia jenkinomistajia kerhon yhteisissä tapahtumissa.